14. maaliskuuta 2014

Ku mä olin tappaa itteni: IV luku

Siis täällähän on enemmän lääkkeitä ku apteekis, tais se siskon mies todeta. Tai ehkä mä vain haluan kuvittaa sitä tilannetta täs ja keksin sen ite... Mut siit mä oon varma, satayksprossaa, et ne pyys muovipussia. Mä kattelin niille sellasen Sokkarin sinisen muovikassin. Siihen ne sitte alko lappaa niitä lääkkeitä kysellen, mitä näistä sä tarttet? Miten nii, mitä mä niistä tartten? Tietty kaikkia. Ja mä sanoin sen. Mä aloin itkee, ku mä näin, miten ne mun lääkkeet hävis sieltä kaapin hyllyltä siihen muovikassii. Sinne kaappiin ei tainnu jäädä ku laastarit ja vitamiinit, jos niitäkää. 

Se muovikassi täytty niistä lääkkeistä. Ja mä vollasin vieres.

                 Mä oon ostanu ne lääkkeet, mä tarviin niitä, ne on maksanu paljon rahaa.

Ei auttanu. Sitte ne sano, että sä lähet meidän mukaan. Ettei ne voi ottaa sitä omalletunnolleen, jos mulle vaik sattuis jotaki. Miten mulle muka mitää vois omas kodis sattua? Mä osasin liikkua siel vaikka pimees – no, pimeessähän mä siel liikuinki, ku silmät ei kestäny lamppuvaloa. Mä osasin väistellä niitä kasoja lattialla ja pöydällä, mä tiesin, missä niitä joulutähtiä ja muita joulujuttuja oli. 

Mä nappasin untsikan sen mun yöasun päälle. Mä olin kai osaltaan tyytyväinen, et joku sano, mitä mun pitää tehä. Eikä mulla tosin ollu muuta vaihtoehtoakaa, ku en pystyny puhuun, ku suuta kuivas niin vitusti. Sisko tais pakata hammasharjan reppuun. Siskon mies otti ne lääkkeet, mä laiton kengät jalkaan ja me lähettii niille. Taidettii näyttää aika koomisilta: mä hapuilin eteenpäin yöasus ja untsikas, sisko poras. Muistin kuitenki sammuttaa valot ja varmistaa, et laitoin välioven kii. Ettei ne joulutähdet saa kylmää ja vilustu. 

7. maaliskuuta 2014

Being Me Is Fabulous, eh...

Did you know that women spend almost three years of their lives on beauty treatments and rituals? Well, I didn't either. In Finnish there's this saying that pretty much summarizes both women and beauty treatments and tricks: women look their best straight out of the shower. True dat!

Suomen kielen sanonta "nainen on kauneimmillaan suihkun jälkeen" pitää mielestäni paikkansa!


6. maaliskuuta 2014

tbt (6.3.2014)

That's me in the middle, wearing a Superman t-shirt.
This picture was taken in Uppsala, Sweden. It was in 2001 'cause Jen left for St. Joh's before Christmas. Jen's on my right side. A dear friend at that time, I haven't seen her in ages. Now that I look at the picture I think I still look the same, my hair is now a bit lighter. At that time I did both make up and hair (and you can really tell)...

1. maaliskuuta 2014

Quote for the Day (2.3.2014)

Everything that's labeled as weird gets my attention!
I love everything weird, being (a bit) weird myself, too.
And now I know why: it's just freaking awesome!
This is to you all - my awesome friends!

28. helmikuuta 2014

27.2.2014

...and that's yesterday. I've been busy doing other stuff.
I asked my friend this morning: "Is it spring, already?" She said "yes". But I'm not convinced... I mean it's as early as February, and we are on our winter holidays. Let's pretend it's still winter and we have both spring and summer still ahead, right?!



Ice, Ice, baby...
Balance is everything...

26. helmikuuta 2014

tbt (27.2.2014)

Well, I don't remember anything.
I mean I have no clue of what's going on.
Except for that this pic was taken in 2002, Upsala, Sweden.
PEACE!


20. helmikuuta 2014

tbt (20.2.2014)

Minä ja Petina, ensimmäinen hoitoheppani.
Petina syntyi vuonna 1969 Tanskassa, josta muutti myöhemmin Kurikkaan, naapuriini. Petinan ennätys oli 19,6aly. Varsoja hänelle syntyi kuusi:

NimiVuosiSp.Rek.nroIsäSt.1.2.3.Vs.A-enn.Tas-enn.
1Frosty Min1974RSF-3429Frances Min8561072 884,00 €22,1aly23,9ke
2Hani Boy1978O78-1501Flight Boy335133 010,00 €20,4aly22,0ly
3Mr Vintage1979O79-1758Vintage Year00000,00 €
4Super Boy1981O81-1662Super Mon00000,00 €
5Secret Mon1983T83-1727Super Mon404353 868,00 €17,6aly20,8ly
6Lobello1985O85-2174Gus Lobell00000,00 €
         (lähde: Hippos)

Minä ja Petina

En ikinä unohda Petinaa, ensimmäistä hoitohevostani. <3

This is me and Petina. I believe this was one of the very first times I had someone to take care of. She meant the world to me. I will never forget her!

18. helmikuuta 2014

Ku mä olin tappaa itteni: III luku

Se itki. 

Mä nojailin olohuoneen oviaukos, jalat ei jaksanu kannatella, aivot halus takas nukkumaan. Mä yritin skarpata sen verran, et ne häipys yhtä äkkiä ku oli tulleetki. Ku musta ei tuntunu hyvältä, et siellä mun kotona oli ketää muita kun mä (ja ehkä joskus mun poikakaveri, se JP). Eikä varsinkaa ny, kun mun oli väsy, enkä mä nähny mitää siinä valos.

Mä siristelin viä vähä enemmän silmiäni ja yritin saada jotaki järkevää ulos suusta. En saanu. Nojailin siis siihe oven karmiin ja tuijotin jalkoihin. Sitte ne pyys, et mä menisin istumaan niiden kans siihe sohvalle. Eikä! Siihe sohvaan tulee ryppyjä ja ne sohvatyynyt rypistyy, jos me kaikki istutaan siinä. Sitä paitti ne oli jo astunu sen mun karvamaton päälle, pitää lähtiä viä yösydännä sitäki tuulettamaan, mä kirosin mielessäni. Kun mä olin yksin kotona, mä välttelin istumasta siinä sohvalla tai astumasta sille matolle. Mä istuin ehkä paljaalla lattialla, enkä ainakaa siinä karvamatolla, ettei siihen tulis painaumia. Mä vihasin niitä painaumia, ne ei sopinu mun sisustukseen. Joskus mä haroin sormilla niitä maton karvoja, jotta ne olis kaikki sojottanu samaan suuntaan. Niin mä olin tehny jo mun edelliseski asunnos. Mä tajusin, et seki asunto oli ollu mun temppeli.

Ehkä niiden äänensävy oli sen verran käskevä, et mä päätin totella sitä käskyä. Tungin itteni siihen sohvalle. Mut sille karvamatolle mä en astuis. Eikä mulla ollu mitää sanottavaa. Mutta ne tajus ilman sanojaki, etten mä ollu enää läsnä. 

Mitä sä oot ottanu?


Mä kampesin itteni ylös ja lähdin kohti keittiötä. Mä säilytän siellä mun lääkkeitä, keittiön kaapis, alimmalla hyllyllä. Sen kaapin sisältöä ei tiiä kukaa muu kun mä, ei edes JP, vaikka se kuitenki saa joskus käydä mun luona. Avasin sen kaapin ja osotin niitä lääkkeitä. Tossa, ottakaa siitä, mä mietin. Sitte, ku ne rupes pyörittelemään niitä lääkkeitä käsissään ja lukemaan niiden sisältöä, mä toivoin, et ne lähtee pois ja jättää mut yksin. Millä helvetin oikeudella ne tunkeutuu toisen kotia ja alkaa penkoa toisen tavaroita? Enhän mäkää niin tee, vaikka mulla on avain niitten kotia. 

16. helmikuuta 2014

Take a Look at Your Toes!

What are your roots - based on this picture?
I'm definitely Greek what ever it means (and I so hate my toes).
PS I take this very seriously!
PSS I've never been to Greece...

Muutama sana markkinoinnista #kekäle

Tiäks sen tunteen, kun lähdet jahtaamaan sitä Canada Goosea? Sitä tunnetta, kun olet mainoksesta lukenut, että "kaikista normaalihin...