31. tammikuuta 2014

30. tammikuuta 2014

tbt (30.1.2014)

Did I scare you off?
Well, this is how I looked like 16 years ago.
And that's my cat, Aune, that I'm holding (http://apinkglove.blogspot.fi/2013/12/tbt_19.html).
I got my dreadlocks just right after graduation. And I still love that heavy make-up.

Tunnistan itseni tästä kuvasta, todellakin. Otin rastat viskattuani ylioppilaslakkini huoneen nurkkaan. Hain Helsingin Kauppikseen luettuani pääsykoekirjoista yhden, puoliksi. Sitten lähdin au pairiksi Sveitsiin. Sveitsistä palattuani olin Kurikan terveyskeskuksessa neuvola-avustajana puoli vuotta kunnes muutin lempikaupunkiini Tampereelle opiskelemaan kauppatieteitä.

Mietit ehkä kuvan nähdessäsi: mitä helvettiä?! Kamala likka, friikki!
Et ole ensimmäinen, etkä todennäköisesti viimeinenkään. Mutta tiedätkö mitä?! Ei paljon kiinnosta!
Vahva silmämeikki pysyi kasvoillani läpi yliopiston, rastat tosin vaihtuivat huonon hoidettavuuden vuoksi piikkisuoraan pystäriin. Olin kummajainen, jota vieroksuttiin, ja joka tuomittiin mummojen potkijaksi. Silti voin tänä päivänä sanoa omistavani maailman ihanimman perheen, maailman ihanimmat ystävät ja kaverit. Kaiken ei aina tarvitse olla kovin pinnallista.

23. tammikuuta 2014

tbt (23.1.2014)

Ole hyvä, naura vain! Naura ääneen, kiitti! Nauretaan vaikka yhdessä - ääneen, kovaa...
Oheinen kuva on nimittäin ensimmäinen, ja lähes ainoa, kuva missivuosiltani.
Itse asiassa voinkin kertoa lyhyen tarinan kuvan oton ajoilta:

Ystäväni Katja (olen kirjoittanut hänestä aikaisemminkin, kts. http://apinkglove.blogspot.fi/2013/07/me-cheek-you-cheek.html) sai suostuteltua minut osallistumaan kylän omiin missikisoihin! Näitä missikisoja varten otettaviin valokuviin Katja myös meikkasi minut - luultavasti ensimmäistä kertaa elämässäni sain "huuliin punaa, silmiin sinii". Jouppilan Olli kuvasi minut studiossaan, ohessa yksi tuotoksista. Anekdoottina kerrottakoon, että kesken kuvausten Katja yhtäkkiä muisti: "Mä unohdin ripsivärin!" Ehkä erotatkin kuvasta, onko se otettu ennen vai jälkeen ripsivärin.

Itse missikisoista sen verran, että taisin sijoittua toiseksi tai kolmanneksi perintöprinsessaksi, sekä yleisön suosikiksi. Sillä äänestyskupongilla taisi myös osallistua joulukinkun arvontaan... Vielä haluaisin huomauttaa, että oheinen kuva on siis ensimmäinen, ja lähes ainoa, kuva missivuosiltani... Kiitos kuitenkin, Katja, Olli!

Well, let's make this story short! When I was 15 my friend managed to get me take part in a beauty pageant. Don't laugh! I'm pretty sure there are skeletons in your closet, too. So, this friend of mine (also referred to here http://apinkglove.blogspot.fi/2013/07/me-cheek-you-cheek.html) put some lipstick and eye-shadow on me, and I had this photo taken in a real studio. I placed either second or third runner-up in that beauty pageant. The end. And you can start laughing, haha!

21. tammikuuta 2014

Ystäväni Tiinan muistolle

"Aurinko  laskee ja pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas."

19. tammikuuta 2014

Our Backyard This Morning

It's been extremely cold for a week already.
And by cold I mean something like -27 C (-16,6 F). I do have to admit that our backyard looks pretty beautiful early in the morning. And that's mr. Ukko and his new toy, a kettlebell (originally for horses). It's his new favorite!

15. tammikuuta 2014

Full Moon

Quote: "The date and approximate time of a specific full moon (assuming a circular orbit) can be calculated from the following equation:

 d = 20.362955 + 29.530588861 \times N + 102.026 \times 10^{-12} \times N^2
where d is the number of days since 1 January 2000 00:00:00 in the Terrestrial Time scale used in astronomical ephemerides; for Universal Time (UT) add the following approximate correction to d:
-0.000739 - (235 \times 10^{-12})\times N^2 days
where N is the number of full moons since the first full moon of 2000. The true time of a full moon may differ from this approximation by up to about 14.5 hours as a result of the non-circularity of the moon's orbit." (Wikipedia, 15.1.2014)

Good luck on your calculations! I better go out and start howling!

See - up in the sky!?

11. tammikuuta 2014

Ku mä olin tappaa itteni: I luku

Mä olin tappaa itteni. 

Ei se siitä ollu kii, ettenkö olis uskaltanu. Mä uskallan. Mä uskallan. 

Ei se toteutuskaa ollu kovin kaukana, vai miten sitä sanotaan. Mä olin hyppäämäs sen vihannesauton alle ja päättämäs elämäni – elämän, jota mä en jaksanu enää elää. Sillä elämällä ei ollu mulle mitää annettavaa, eikä mulla sille. Se elämä oli vieny multa kaiken, nämä perinteiset terveyden ja perhesuhteet mut sen lisäks sen itsetunnon, joka mulla on aina ollu vähä heikko. Mä en ole koskaan osannu arvostaa ittiäni, mussa on aina ollu jotaki vikaa niin omien ku muidenki silmis. Tai niin mä ajatteli.

Mutta palataan siihe, kun mä päätin tappaa itteni.

Mä olin tulos koulusta kotia. Sinne kouluun mä hain joskus aikaisemmi syksyl, ja pääsin. Sen piti merkata mun elämäs uutta alkua, sen piti olla sitä, mitä mä halusin. Muttei se ollu. En mä siks ittiäni tappas, sen koulun takia. Mut palataan niihi syihinki viä myöhemmi.

Mä seisoin valoristeykses, Hämeenpuiston ja Satakunnankadun risteykses. Näin, kuinka edellisist valoist alko lähestyä sellane vihannesauto, joka siis kuljettaa niit vihanneksia kauppaa. Se auto keikku puolelta toisel, tais olla kuskilla kiire paikasta toisee. Siinä mä seisoin ja ku hypnoosis kattoin sen auton lähestymistä. Nii lähelle se pääs, et erotin sen  kyljestä tomaatit. Sitte mun olis jo pitäny hypätä sen auton alle.

Eihä siitä kuitenkaa mitää tullu, ku mä muistin ne munkit siel repus! Mä, poloonen, olin just käyny Kauppahallis matkalla kotia ja ostanu vastaleivottuja munkkeja ja reikäleivän. Mä muistin ne munkit siel repus just, ku mun olis pitäny ottaa se askel ja odottaa, et se törmää muhu. Se ajatus, joka jätti mut seisomaan yksi siihen tien varteen kaiku mieles: ne näkee, et mä oon ostanu munkkeja! Ne näkee, et mun repus on ollu tuoreita munkkeja, enkä mä halua, että ne näkee mun munkit. Niin, ne munkit säästi mun hengen sinä talvisena päivänä, ku mä olin tappaa itteni.

En kai mä niitä munkkeja koskaa syöny. Kotiin tultuani mä laiton ne siihe samaan paikkaa, ku mis ne muutki munkkipussit oli pakkaantuneina liki toisiaan. 

8. tammikuuta 2014

tbt (9.1.2014)

Jouluna oli aikaa - tekemättömyydelle pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - voivotella pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - pöyhiä valokuva-albumeja pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - kuunnella iskän tarinan iskemistä (pitkästymiseen asti).

"Mä sain joskus nuorena poikana joululahjaksi jääkiekkomailan. Pitihän sitä sitte heti lähtiä näyttämähän naapuriin. Siinä, ku molin menos, mä äkkäsin tiellä jäätyneen hevosen paskan. Ja pakkohan mun oli sitä lämäästä. Ja lapa irti! Kyllä sai taas kotona kuulla, ku heti pitää kaikki rikkoa. Ja mä vaan vähä lämääsin..."

I don't know if you have your holidays filled with seeing relatives, being active in every angle of your life but, for at least me, holidays tend to be rather boring - sorry! I've got no relatives to visit, and being on a holiday usually means getting that holiday mood on - that mood that says "do not do anything but rest and relax and eat and spend some quality time with your family". It seems like I stop living when going by these three: rest, relax and eat... This Christmas I went through some old photo albums and found this photo of two young kids - that's probably my dad pulling the sledge. 

I can still recognize the place. The trees on the right have already grown up (just like the kids). If that's my dad's sledge he probably still has it hidden somewhere. 

From My Kitchen to Your Table

This is probably my 3rd food-related post.
I'm currently obsessed with this salad that I just prepared.
It's got lettuce, cucumber, cantaloupe, eggs, parmesan, prosciutto, and homemade dressing to die for.
...omnomnom...

6. tammikuuta 2014

"Muston tuuul-luuuu urheiluhuuul-luuu..."

Hyvä Suomi!
Tänään hehkutetaan poikien lätkän mm-kultamitalia.
Tänään hehkutetaan miesten lentopallomaajoukkueen taivalta kohti mm-kisoja.
Hyvä Suomi!

Jäin kaipaamaan yhtä. Toivoisin voivani lisätä edelliseen listaan:

Tänään hehkutetaan mäkihypyn mäkiviikon menestystä.

On, toki, totta, että Anssi Koivurannan Innsbruckin-osakilpailuvoitto antaa jo aiheen juhlaan. Mutta niin kovasti toivoisin, että menestys ei jäisi aivan siihen. Että saisin syyn liimautua telkkarin ääreen Olympialaisten aikaan kannustaakseni Suomen mäkikotkat sekä henkilökohtaisiin että joukkuemenestykseen - kultaa Suomeen... Minulle mäkihyppy on ollut aina se suurin kiinnostuksen kohde talviurheilulajeista. Ja kenties mäkihyppy on henkilöitynyt kohdallani erityisesti Ari-Pekka Nikkolaan ja Janne Ahoseen, joista jälkimmäiselle toivon menestystä myös tuleviin Olympialaisiin.

Luulen, että monen muunkin urheilulajin kohdalla on kyse lajin henkilöitymisestä tiettyyn urheilijaan - ainakin minulla: Carl Lewis - pikajuoksu, Jukka Tammi - jääkiekko, omat serkkuni - pesäpallo, Daniel Larusso - karate...

2. tammikuuta 2014

tbt (2.1.2014)

Well, what can I say? 
A thousand words? 
Just one photo?

This photo was taken on our prom night in '95. I'm wearing a gown that my host grandma had sewn a couple of centuries ago. She used to work as a costumier at the Universal Studios... 

I still remember us hunting for that perfect dress in Los Angeles, California. We went in to like a thousand stores and boutiques and came back Canoga Park empty-handed. We just could not find anything that would fit me, or something that I liked. And then we had a look at grandma's closet and I found t h e dress.

Yeah, I do know that my dress stands out in the crowd. But all the other girls got their dresses at the stores that I didn't... I still have that gown in my closet at my parents'. And it fits me, and (don't tell anyone) I try it on every once in a while just to make me feel pretty.

Say "hi" to Yanina, Saori, Narisa, Akiko and all the others!

That's me on the right - hello there!
The best part starts at 1:28.

1. tammikuuta 2014

My NYE 2014, uudenvuoden kujeet

I had so much fun last night. I truly did!

I went to see my goddaughter, who is five years old, and her family. At their place we made marshmallows - have you ever eaten fresh, still a bit warm marshmallows? They taste goooood! Then we had some fireworks, champagne and maybe few beers (us, adults). We were up quite late, finished our night with a movie called Kon Tiki - absolutely worth watching. The kids went to sleep earlier so I had quite an interesting wakeup (eh): the kids came in and started jumping on my bed screaming "WAKE UP, WAKE UP". Eventually I did.

Tämä uusivuosi poikkesi hieman aikaisemmista. Olin yökyläilemässä kummityttöni luona. Ohjelmaamme kuului vaahtokarkkien tekemistä (nam!), sädetikkuja, raketteja, shampanjaa ja riehakasta yhdessäoloa. Illan päätteeksi, lasten mentyä nukkumaan, katsoimme Kon Tiki -nimisen elokuvan, joka osoittautuikin varsin onnistuneeksi pläjjäykseksi. Aamuherätyskin poikkesi hieman aikaisemmista: puoli yhdeksältä riiviöt tulivat hyppimään sängylle huutaen samalla "HERÄTYS".

Marshmallows on the making.
Vaahtikset valmistumassa, nam!
Marshmallows on the making.
Eka vaahtispötkö, namnam!
My NYE 2014 gear.
Vuoden 2014 väri on pinkki.
Snow sleigh shovels, one for boys, one for girls.
Lumikolat kuivalla maalla.
Me.
Mää.
Fireworks.
Raketit.
Marshmallows in a jar.
Vaahtikset odottamassa pääsyä parempiin suihin.
That's me.
Mää.
...erm...

Muutama sana markkinoinnista #kekäle

Tiäks sen tunteen, kun lähdet jahtaamaan sitä Canada Goosea? Sitä tunnetta, kun olet mainoksesta lukenut, että "kaikista normaalihin...