12. maaliskuuta 2012

...going d o w n

Valehtelisin, jos väittäisin olleeni viikonloppuna lapion varressa. Lapiomiehet erikseen (mutta heitäkin oli tarvittu muun muassa aikaisemmin viikolla).

Lauantaina järjestettiin ”talvikauden päräyttävin fillaritapahtuma eli alamäkiajon talvikisat” Mustavuoren laskettelukeskuksessa Tampereella. Käytännössä kisa poikkesi kesän kisoista ainoastaan(?) siinä, että renkaat oli varustettu nastoin, ja metsäinen rata oli jäinen. Näistä ”ruuveista” oli kirjoitettu tapahtuman Facebook-sivulle seuraavasti:

”Ja mitään järkeähän niissä (nastoissa) ei ole, koska niillä ajetaan kovempaa kuin kesällä (tai sit niille istutaan ja sit ei istuta ainakaan viikkoon)”. Mene ja tiedä... Itse en todennäköisesti uskaltaisi kyseiseen kyytiin edes painajaisunissani, vaikka, täytyy myöntää, vuosien varrella onkin tullut kokeiltua yhtä ja toista järjen vastaista. Mikä siis on todennäköisyys, että kesään mennessä minut löytää rinteestä pyörineni?

Had a blast over the weekend while watching downhill biking. I mean, it’s serious!
Drivers had some sort of spikes attached to their tires, and just drove off the icy track in the middle of nowhere. I mean, it looks pretty damn scary to me. I couldn’t even think of going up on the slope on a lift on my own bike. But, have to admit, my precious is still where I left her last autumn; resting on her laurels. I better go and check...

But, erm, maybe I get an opportunity trying this adventurous way of biking myself. But without spikes and icy tracks.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti