It's freezing here in Tampere. My horseriding was cancelled this morning. I guess -26 C / -15 F is freezing enough for both horses and enthusiasts like me. Instead of riding I had a quick stroll in my lovely city. I managed to take some photos even though holding my iPhone was quite an experience with no knitted mittens on.
Is it steam or what? There are ducks sleeping on the ice - you see them?! Are they hungry, where do they find food when everything's frozen?
Same place, different perspective.
Ehdin jo huokaista helpotuksesta: talven selkä on katkaistu, jälleen yksi kirpeä talvi takana... Olin väärässä! Pakkasta mittarissa tänä aamuna lähemmäs 30 astetta. Niin kylmää, että ratsastustuntini peruttiin. Niin kylmää, että poskia ja nenänpäätä pistelee ulkoilmaan astuessa. Niin kylmää, että nauttii sujauttaessaan ugg-saappaat jalkaansa. Koska se kesä tulee?
By "ICE" I'm not referring to "ICE" (In Case of Emergency)* nor "Vanilla Ice"** but water frozen into the solid state. Why, you might ask? 'cause I went ice skating yesterday.
I haven't gone ice skating in, like, ages, since Ice Age, lol. But yesterday I squeezed my toes into my figure skates and did some jumps, death spirals and spins (I wish). My skates didn't feel comfortable in my feet, blades were rusty and toe picks hit the ice every once in a while. Somehow I managed to stay up on my feet and skate for quite some time, eh.
Today I had some quality time with Ukko, the boxer. We went ice walking (is that a proper word?). Any way, we were walking on ice @Lake Iidesjärvi. Ukko had brought his football with him so we played with it. Or he played with it.
* It was my mom who asked if I knew what "ICE" means? And I didn't. Now I know.
** American artist as heard on http://apinkglove.blogspot.fi/2012/10/that-time-of-year-again.html
Tämänkertaisen päivityksen kanssa olen huomattavan paljon aikaani
jäljessä. Syytä tähän en tierä itsekään. Enkä ketään voi syyttääkään.
Mutta kuten huomaat, on sekä maailmanlopusta että uurenvuoren vaihteesta
selvitty - elossa. Enemmän taisin tällä kertaa panostaa uurenvuoren
viettoon, ostin juhlajuomaa, säretikkuja ja kiinareitakin! Vaan täytyy
toreta, että jokaikinen kiinari tupsahti vetiseen talvikamaraan ennen
aikojaan. Hyvä, kun ylipäänsä ehtivät räjähtää ennen kuin liekki sammui.
Säretikkujen kanssa puuhastelu olikin sitten huomattavasti paljon
piristävämpää. Niitä sai heilutella ilmassa.
Tuli tinattuakin. Tämänkertainen esitys tuottaa hieman päänvaivaa.
Esittääkö se kamelia, länkkärisatulaa hepan selässä vai Ruotsin-laivaa?
Joka tapauksessa on selvää, että rahaa on tiedossa - ja paljon. Jään innokkaasti orottamaan vuoren kulumista, ciao!
Aikaisemmassa kirjoituksessani kirosin kurjat varkaat maan rakoon (http://apinkglove.blogspot.fi/2012/11/thieves-varkaat.html) - olivat pöllineet syksyisen omatekemän ovikranssini. Pöyristyttävää! Kokemastani menetyksestä huolimatta päätin ryhdistäytyä ja tehdä uuden ovikranssin jouluiloa tuottamaan. Siskoni muutti perheineen omakotitaloon, joten lupasin tehdä heillekin ikioman ovikranssin.
Ehdin ennen näitä hirmupakkasia kerätä kassillisen männyn ja kuusen oksia. Jo metsässä yritin valita parhaimman näköisiä oksia: tarpeeksi taipuisia ja välttävän vihreitä. Löysinpä muutaman kävynkin. Ajattelin lyhyesti kertoa vinkkini ovikranssin tekoon, joten kaikki siis kuulolle!
Koska männyn ja kuusen oksista irtoaa pihkaa, käytin kertakäyttöhanskoja askartelun ajan. Näin vältyin pihkalta käsissä (ja vaatteissani). Ensin leikkelin oksia lyhyemmiksi, suurin piirtein 10-15 senttiä pitkiksi pätkiksi. Sen jälkeen asettelin 3-4 oksan pätkää viuhkan malliin siten, että alimmaiseksi tuli pari pidempää oksaa kranssia tukemaan ja päällimmäiseksi parempia oksia. Tämän jälkeen asettelin oksanipun Sinooperista hankkimani kehikon päälle ja kiinnitin nipun kiepauttamalla rautalankaa ympärille. Toistin tätä niin kauan, kunnes kranssi oli mielestäni tarpeeksi tuuhea ja hyvän muotoinen (ja oksat loppuivat).
Oksat tulee kiinnittää tarpeeksi tiukkaan, ette kranssi "lakastu ennen aikojaan". Kranssia tehdessä nämä oksaniput pitää lisäksi asetella hiukan päällekkäin, että kranssi saa tarvittavaa muotoa ja ulottuvuutta. Lopuksi ylijääneillä oksilla voi vielä hieman lisätä kranssin ryhtiä ja paikata mahdollisia aukkoja. Aikaa tähän näpräämiseen meni kaiken kaikkiaan pari tuntia. Tilaustyönä 19 eur/kpl, tilaukset inboxiin!
Earlier I wrote about thieves and my autumn wreath that was stolen (http://apinkglove.blogspot.fi/2012/11/thieves-varkaat.html). And how pissed off I was. But
despite my loss I decided to give it another try, and make another
wreath. This time a very special Christmas wreath. And instead of making
just one I made two - one for myself and the other for my sister. Let the Holiday Season come!
I have this love-hate relationship with dentists. When I was a kid my family lived in a small village (my parents still do). Once a year a taxi took us schoolkids to the dentist. It was so much fun being in a taxi - I want the front seat! But, then, at the dentist I could smell the chemicals and hear the equipment - omg! Then I got the chills, and went on to brush my teet. And then they called my name and I almost fainted.
If I got a sticker - well done, no dental caries. If I didn't - bad luck, I definitely had dental caries. There were times when I got a sticker but there were also times when they didn't give me a sticker. If they didn't give me a sticker it meant one more taxi drive for me. And more sweat and anxiety.
Ukko
A couple of years ago I got my wisdom teeth pulled off. It hurt like hell. I mean one of my wisdom teeth was just pulled off, two of them were actually broken into my mouth, and then collected one piece after another. I still have one wisdom tooth left in my mouth. It's so "up" in my mouth that it cannot be removed. Otherwise they would get a piece of my brain to go with the wisdom tooth, as well. Yeah, I have got a brain, and I have some proof - how about you?!
I went to the dentist early this morning. I was so scared that I almost cried.
Last Saturday I was eating nuts and suddenly felt something strange in my mouth (sic)... It was a piece of amalgam (that I swallowed later on). So, I had to get that fixed at the dentist. But, contrary to my expectations, it was a very pleasant incident. The dentist was very nice and made me feel calm. The operation itself took about 15 minutes. She also did an "annual" checkup - no dental caries, no need to worry. And I got to choose a sticker. I took one with a horse on it. Thank you Dr. Järvinen. It was my pleasure! (In photos you see all kinds of teeth...)
I was a Girl Scout for more than a decade. It brought joy and fun memories to my life. I met new people. And obviously learned a lot of useful stuff, you know... We went hiking, camping, swimming, sightseeing. Fishing, singing, selling Christmas calendars. We were competing against each others. But, what's more important, I made friends for life, had great laughs, and memories.
When I first saw this Hanging Cliff Cabana I went bananas - I want it, I want it, I want it!
It looks so comfy, kind of romantic. Just think of you and your bf, gf, or bff camping outside somewhere with great views (or even the apple tree in your garden). No ants eating your candies, no unwanted guests - just you and your companion (or just you).
I think I'll buy one and move in. If someone asks you find me hanging up in the air!
ʘ *
* (trail sign for "going home" or "I have gone home")
Rakas joulupukki!
Haluan joululahjaksi oman hepan, angoravillaiset yösukat ja teltan - saanhan?!
Jos pitää valita, niin kaikkista eniten haluaisin sen hepan. Ja sitten teltan. Kolkuksi pehmeät yösukat, jotka eivät kutita. Siis: heppa, teltta ja yösukat. Mutta jos en saa heppaa (enkä telttaa), niin ne sukatkin on ihan kivat.
T. Johanna
