Dian Fossey

I don’t know how many of you have heard of Dian Fossey but, to me, she is true a legend.

I was just a kid when I saw a movie called Gorillas in the Mist: The Story of Dian Fossey (starring Sigourney Weaver). I loved it! It was both touching and heartbreaking - it made me cry. That movie made so big of an impression on me that I ended up buying the book, Gorillas in the Mist (in Finnish: Sumuisten vuorten gorillat). After reading that book all I wanted was to become a zoologist, and live with gorillas, just like Dian.

In short, Dian Fossey was an American zoologist who undertook an extensive study of gorilla groups over a period of 18 years. She studied them daily in the mountain forests of Rwanda, initially encouraged to work there by famous anthropologist Louis Leakey.

The deaths of some of her most studied gorillas caused Fossey to devote more of her attention to preventing poaching and less on scientific publishing and research. She became more intense in protecting the gorillas and began to employ more direct tactics: she and her staff cut animal traps almost as soon as they were set; frightened, captured and humiliated the poachers; held their cattle for ransom; burned their hunting camps and even mats from their houses. She also constantly challenged the local officials to enforce the law and assist her.

Fossey was discovered murdered in the bedroom of her cabin in Virunga Mountains on December 27, 1985 at the age of 53. The case remains open. The last entry in her diary read:

"When you realize the value of all life, you dwell less on what is past and concentrate more on the preservation of the future".

When and where I bought the book written on the inner cover

Fossey's skull had been split by a machete, a tool widely used by poachers, which she had confiscated from a poacher years earlier, and hung as a decoration on the wall of her living room adjacent to her bedroom. She was found dead beside her bed, with her handgun beside her, and her own hair pulled out and in her hand. She was in the act of loading her weapon, but picked the wrong type of ammunition during the struggle. The cabin showed signs of a struggle as there was broken glass on the floor and tables along with other furniture overturned. All her valuables were still in the cabin - thousands of dollars in cash, travelers' checks, and photo equipment remained untouched. She was 2 metres away from a hole cut in the wall of the cabin on the day of her murder. 

Fossey is interred at Karisoke in a site that she herself had constructed for her dead gorilla friends. She was buried in the gorilla graveyard next to Digit, and near many gorillas killed by poachers. (source: Wikipedia, 31.3.2012)

You can find more info on Dian Fossey and the mountain gorillas on www.gorillafund.org.

I’m personally a member of the Dian Fossey Gorilla Fund International. Sometimes I do wish I could do more for the gorillas...

20_03_2012

What do you see in this photo?
Correct answer: ice fishing.

Uusi lumi on vanhan surma, sanotaan

I was here

Jäin tänään suustani kiinni siskoni naapurin, vanhemman sedän, kanssa. Puhuttiin säästä, kuinkas muuten! Taivaalta tippui valehtelematta (mutta ehkä hieman liioitellen) kämmenen kokoisia räntähiutaleita. Näkiessään minut kerrostalon rappukäytävässä yltympäri valkoisen hötön peittämänä tokaisi setä: ”Mukava keli, vai mitä?” Totesin tähän: ”Tuliks nyt sitten takatalvi?” Setä jatkoi, hieman hymyillen: ”Ei suinkaan! Eikös sitä sanota, että uusi lumi on vanhan surma?” En voinut olla vastaamatta: ”No, ainakin minun surmani sitten!”

Jäin miettimään tätä vanhankansan hokemaa ”uusi lumi on vanhan surma”. Mitä ihmettä se tarkoittaa? Mielessäni pyörittelemät hyvät arvaukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet tiedonjanoani vaan selvittelin asiaa vielä kotiin päästyäni.

 

Yhden selvityksen mukaan sanonta ”uusi lumi on vanhan surma” on tuttu hokema kevättalvelta, jolloin toivotaan talven loppuvan ja kevään koittavan. Sulaminen näyttää johtuvan enemmän muista seikoista kuin uuden lumen rakenteesta: 

’Kevättalvella aurinko, joka alkutalvesta roikkuu metsänrajassa, nousee yhä ylemmäs. Yöt voivat vielä olla kylmiä, mutta päivällä auringon lämmön vaikutuksesta lumi alkaa sulaa jopa silloin, kun ilman lämpötila on pakkasen puolella. Sulaessaan lumi muuttuu vedeksi. Osa sulavasta lumesta haihtuu näkymättömänä vesihöyrynä ilmaan. (--) Vastasatanut lumi on kevyempää. Ajanmittaan lumihiutaleet muuttavat muotoaan, ja lumi muuttuu tiivimmäksi. Tämä tiivistyminen näyttää usein silmämääräisesti lumen sulamiselta.’ (lähde: http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Lumi)

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Onni Järvisen mukaan muutaman plus-asteen lämpotila ei riitä lämmittämään koko lumipeitettä, vaan se lämpiää pinnasta (n. 10-15 senttiä), jonka lämpötila nousee nollaan. Tätä syvemmälle lämpö ei ehdi tunkeutua päiväsaikaan.

nim. kesää odotellessa

Lumen sulaminen pääsee kunnolla vauhtiin lämpötilan noustessa, jolloin lumi menettää kovuuden ja veden määrä lisääntyy, mikä edelleen edistää sulamisprosessia. Kuitenkin uusi lumi saattaa muodostua myös vanhan lumen pelastukseksi tutkija Järvisen mukaan: "Jos sataa pakkaslunta, niin sanoisin, että se jopa hidastaa lumen sulamista hetkeksi. Uusi pakkaslumi heijastaa valoa tehokkaammin kuin vanha. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi jos tulee märkää lunta, räntää, niin se saattaa nopeuttaa sulamista", arvioi Järvinen. (lähde: http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/uusi_lumi_voi_olla_vanhan_pelastus_2471815.html)

Paappanetistä(!) löysin muutaman hauskahkon vanhankansan sananlaskun. Tässä hauskimmat:

Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa  puoliltapäivin.
Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta.
Ei sää sääreen tartu.
Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat.
Jos vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.
Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.
Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa.

Snowscoot

Now I have some p r e t t y interesting news, folks!

Last weekend while watching downhill biking I also had my eyes on snowscoots!

How cool is that?!

I mean  to combine bicycle motocross a n d snowboarding, really!

Since then I learned that a French guy called Franck Petoud did exactly that: Back in the late 80s and early 90s he drove bicycle motocross flatland, and also tried snowboarding. And that’s when he got this idea of combining the two. First snowscoot was manufactured in 1991, and I’m pretty sure that the product development has progressed ever since.

apinkglove finds this snowscoot true in its color!

What do you, then, need in order to start riding a snowscoot? 

You can just wear regular winter clothes, and if you already have a pair of snowboarding shoes, wear them. If not, just shoes that are comfortable enough do it. And, a helmet is also a must. Once you get more interested in you may find knee pads also very useful – esp. when doing tricks.

- And a snowscoot would also be nice...

I personally have not tried riding a snowscoot...oops, I lied. I did try it shortly last weekend. And, I have to say it wasn’t as easy as it seemed to be! I ended up riding backwards not seeing where I was going. But, I only gave it one shot... 

So, where can you get a snowscoot of your own? I had a nice chat with Henri Heiskanen, Jedi Master of this sport. I will post more on that chat later so stay tuned!

 

Skribenttinne ei ole uskaltautunut mäkeen vuodenvaihteen 1999/2000 jälkeen johtuen eräästäkin äksidentistä, jonka aiheuttamana selästäni löytyy pari rikkinäistä välilevyä. Bummer!

Mutta todettakoon, että tämä snowscoot vaikuttaa sellaiselta lajilta, josta voisin innostua makuun päästyäni. Se ei ymmärtääkseni vaadi lumilautailuun liittyvää ”tasapainottelua” ja niiden rikkinäisten välilevyjen olemassaoloa. Toki, täytyy myöntää, ensimmäinen kerta snowscootin kyydissä oli lähinnä surkuhupaista pyristelyä. Enkä edelleenkään usko niitä vakuutteluja, joiden mukaan snowscoot on verrattavissa pyörällä ajoon... Mikäli näin olisi, en luultavasti olisi tullut sitä pientä kumparetta Mustassavuoressa selkä edellä alas...

Sen verran jäi kuitenkin hampaankoloon, että pöyhin tätä lajia vielä vähän syvemmältä, ja yritän saada lajia ammatikseen harjoittavalta edustajalta vastauksia visaisiin kyssäreihini! Näinollen, pysykää kanavalla!

So, you don't even need ski slopes in order to ride a snowscoot, eh? Pictured here Henri Heiskanen.

                                   www.starimport.fi

...going d o w n

Valehtelisin, jos väittäisin olleeni viikonloppuna lapion varressa. Lapiomiehet erikseen (mutta heitäkin oli tarvittu muun muassa aikaisemmin viikolla).

Lauantaina järjestettiin ”talvikauden päräyttävin fillaritapahtuma eli alamäkiajon talvikisat” Mustavuoren laskettelukeskuksessa Tampereella. Käytännössä kisa poikkesi kesän kisoista ainoastaan(?) siinä, että renkaat oli varustettu nastoin, ja metsäinen rata oli jäinen. Näistä ”ruuveista” oli kirjoitettu tapahtuman Facebook-sivulle seuraavasti:

”Ja mitään järkeähän niissä (nastoissa) ei ole, koska niillä ajetaan kovempaa kuin kesällä (tai sit niille istutaan ja sit ei istuta ainakaan viikkoon)”. Mene ja tiedä... Itse en todennäköisesti uskaltaisi kyseiseen kyytiin edes painajaisunissani, vaikka, täytyy myöntää, vuosien varrella onkin tullut kokeiltua yhtä ja toista järjen vastaista. Mikä siis on todennäköisyys, että kesään mennessä minut löytää rinteestä pyörineni?

Had a blast over the weekend while watching downhill biking. I mean, it’s serious!

Drivers had some sort of spikes attached to their tires, and just drove off the icy track in the middle of nowhere. I mean, it looks pretty damn scary to me. I couldn’t even think of going up on the slope on a lift on my own bike. But, have to admit, my precious is still where I left her last autumn; resting on her laurels. I better go and check...

But, erm, maybe I get an opportunity trying this adventurous way of biking myself. But without spikes and icy tracks.

More info on downhill biking can be found
http://mountainbike.fi/vauhtijaosto/

...and the winners are
http://mountainbike.fi/vauhtijaosto/tulokset/2012/wintercup/Mustavuori%20winter2012.pdf 

Kolmesti minua muista

Vielen Danke für Maija-Riitta! Du bist doch ein Kämpfer...

Kolmesti minua muista

Kun olen mennyt

kolmesti minua muista.

Muista silloin kun

sumu peittää järvenselän,

kevään ensimmäiset joutsenet

kutsuvat toisiansa

ja multa tuoksuu

keväältä, elämältä.

Silloin minua muista.

Muista silloin kun

lempeä kesäsade

huuhtelee

valkearunkoista rantakoivikkoa,

kun koiranputket

kukkivat tienvarsilla ja

maailma tuoksuu

kesältä, elämältä.

Silloin minua muista.

Muista silloin, kun

syksyn kuulaansininen taivas

kaartuu ylläsi,

kun pakkanen on

kirjoittanut maiseman.

Kun kurjet huutavat

jäähyväisensä

peltoaukean yllä

ja luonto tuoksuu

syksyltä, jäähyväisiltä.

Silloin minua muista.

Ja unohda sitten.

(Maija-Riitta, 2001.)

Hellsinki

I have a love-hate relationship with our capital, Helsinki. Shopping in Helsinki is a fun way of spending a day or two but after that I get kind of homesick. I mean, my relationship with Helsinki is one you cannot explain in words. Some how I feel like Helsinki is too big of a city even though I’ve lived near Los Angeles, have travelled all around the world (Bangkok, Singapore, Hong Kong, New York just to mention a few).

Pearl Jam - Last Kiss

This song was originally recorded by Wayne Cochran in 1961. But, I didn’t hear it before American grunge band, Pearl Jam, recorded it in the late 90s’. Eddie Vedder, the vocalist of the Pearl Jam, had found this old record at an antique store in Seattle. He then convinced his band mates to play the song, and it was actually played a couple of times on their 1998 tour. Later, it was recorded and released as a 1998 fan club Christmas song.

If you listen to the lyrics, you find this song very touching and sad, at the same time. And it definitely makes me cry:

”The singer borrows his father's car to take his girlfriend out on a date (on a rainy night). Driving at an obviously high rate of speed, the singer suddenly comes upon a stalled car in the road. Unable to stop, the singer swerves to the right to avoid hitting the stalled vehicle, losing control and crashing violently in the process. The crash renders both the singer and his girlfriend unconscious. The singer later regains consciousness and finds several people at the scene of the accident, but is able to find his girlfriend, still lying unconscious. When the singer cradles his girlfriend in his arms, she regains partial consciousness, smiling and asking the singer to 'hold me, darling, for a little while'. The singer then gives his girlfriend what would be their 'last kiss' as she fades into death. In the song's chorus, the singer vows to be a good boy so that he may reunite with his girlfriend when his time comes, believing she's made it into Heaven.” (Wikipedia, 28.2.2012)

http://www.youtube.com/watch?v=hBGfoOVn4o4

Laskiaistiistai_Pancake Tuesday

Täydellinen päivä: hernekeittoa lounaaksi ja kropsua jälkkäriksi. Illalla laskiaispulla (mantelimassalla, tietty).

Laskiaispulla (shrove bun)

Sattumoisin löysin vielä laktoosittoman laskiaispullan Herkusta. Sen enempää laskiaispulliin paneutumatta täytyy vain todeta, että valikoimaa riittää: laskiaispulla hillolla; laskiaispulla mantelimassalla; laskiaispulla mantelimassalla, joka on sekoitettu kermavaahtoon. Laktoositon, gluteeniton... Miksei kaupoista muuten löydy laskiaispullaa, jossa on sekä mantelimassaa että hillosilmä?!

Wikipedian(!) mukaan laskiaispullat yleistyivät 1800-luvulla Suomessa. "Ruokaan liittyi uskomuksia: Sen piti olla rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lehmät lypsivät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi." (lähde: Wikipedia. 21.2.2012.)
- Pistäkäämme siis muistiin tämä vanhankansan uskomus ja katsotaan sitten lähempänä kesää, kuka on nuollut sormiaan, ja kenen viikatteen käsittelykyky vie voiton meistä muista.

Pancake Tuesday - whatta hell is that?! Well, it's exactly what we're celebrating today here in Finland.
I found this on the Internet: "Pancake Tuesday is celebrated the day before the beginning of Lent. This is the time we remember the forty days Jesus spent in the desert. It is known by different names in different countries. In Scotland it is sometimes known as Shrove Tuesday, from the word shriven, which means you are cleansed of your sins, by the priest, before Lent begins. Traditionally fat and flour was used up before the fasting of  Lent began and pancakes were the best way to do this." (source: http://www.european-schoolprojects.net/festivals/Scotland/pantues.htm. 21.2.2012) Well, here we have shrove buns (with whipped cream, and jelly or marzipan) instead of pancakes, yummy!

Erm...

Happy Valentine's Day!

Playing with the M&M's, yummy!

"It's amazing
With the blink of an eye
I finally saw the light
It's amazing
That when the moment arrives
You know you'll be alright
It's amazing
And I'm sayin' a prayer
For the desperate hearts tonight."
-Steven Tyler and Richie Supa-

http://www.youtube.com/watch?v=zSmOvYzSeaQ

Pretty stamps, aren't they?

My Luck_Paha saa palkkansa

                                                         Lapsuudenkodissani lauantai on siivouspäivä:
                                                         Isä kiikuttaa matot pihalle.

Äiti imuroi ja pyyhkii pölyt.
Äiti pesee lattian.
Äiti vaihtaa vuodevaatteet.
Isä kiikuttaa matot takaisin tupaan.

Minun kodissani lauantai on siivouspäivä:
Minä imuroin ja pyyhin pölyt.
Minä kiillotan rakkaat esineeni…
Mattoja minulla ei ole.
Joku sanoi, että näin voi käydä.
En uskonut.
Niin kävi.

Saturdays are made for master cleaning.
Or Fridays. Sundays can also be considered…
Someone once told me that “that could happen”.
I didn’t believe him.
And it happened!
Don't you dare laugh!
'cause you don't see me laughing...
And I hate that pot. And that stupid flower.