Väsäsin viime talvena muutaman parin villasukkia.
Taidan toki hieman aliarvioida kutomista ja sen vaikeutta
kuvaamalla sitä ”väsäämiseksi”. No, katso kuvat!
Kantapään tekeminen oli ongelmallista. Ensimmäisellä
kerralla se tuli nilkkaan. Toisella kerralla…nilkkaan. Kolmannella kerralla
äitini totesi ”minun olevan maailman tyhmin tyttölapsi, eikä minun tulisi enää
jatkaa tämän harrastuksen parissa”. Sain kuitenkin sen ensimmäisen sukkani
valmiiksi – ja toisen! Kolmas ja neljäs sukka(pari) tulivatkin kuin vanhalta
tekijältä – käyttäisin peräti kuvausta ”kuin liukuhihnalta”. Pystyin jopa
toisinaan kuulemaan radiosta kantautuvan musiikin – eikä keskittymiseni
herpaantunut!
Tuona talvena kudoin viisi sukkaparia. Sukista jokainen on
uniikki. Hankaloittaakseni uuden harrastukseni aloittamista pätkin lankakerät
ensialkuun pieniksi pätkiksi, ”jotta sukiis o tarpeeksi raitoja”. Voin, näin jälkiviisaana,
kertoa, että se kaikki lankojen päättely oli viedä hermot. Koska ”tuon kauniin
runsaslumisen” talven anti lämmittää edelleen palelevia jalkojani, en aio
viritellä hermojani saati kutimiani enää tänä talvena. Ja luulen, ettei tämä
maailman tyhmin tyttölapsi muista edelleenkään sen kantapään tekemistä (tai
kavennuksia) (tai ihan mitä vain).
Varoituksen sana: kutominen on koukuttavaa!
Kuvien perusteella jokainen tehköön omat päätelmänsä.
Sukat á la apinkglove, rasat kutoi äiti. (Nämä äidin kutomat
rasat ovat olleet hieman tavallista kovemmalla kulutuksella, mistä villainen
ulkonäkö. Malli on kuulemma ikiaikainen kurikkalainen malli!)
I started
knitting last winter. I didn’t have like anything else to do. After all that
hard work (and knitting) I was finally a very proud owner of a pair of woolen
socks. Of course it took me quite few many hours to finish just one sock... And,
at one point my mom told me that I was like the most stupid little girl that
she knows, and that I shouldn’t continue with my new hobby. (She’s mean, isn’t
she?) I guess she was just trying not to
loose her nerves...
After all
that hard work I now have five pairs of (beautiful) woolen socks. I will not
keep up with my new hobby this winter. Not only addictive but it is also very
time-demanding. Like, let me say, last winter I just couldn’t put my knitting
aside... So, as you already might’ve guessed, after five pairs of woolen socks
it was finally spring.
Now, you can have a look at what I’ve
accomplished (vs. creations Made by My Mom).
