Jouluna oli aikaa - tekemättömyydelle pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - voivotella pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - pöyhiä valokuva-albumeja pitkästymiseen asti. Jouluna oli aikaa - kuunnella iskän tarinan iskemistä (pitkästymiseen asti).
"Mä sain joskus nuorena poikana joululahjaksi jääkiekkomailan. Pitihän sitä sitte heti lähtiä näyttämähän naapuriin. Siinä, ku molin menos, mä äkkäsin tiellä jäätyneen hevosen paskan. Ja pakkohan mun oli sitä lämäästä. Ja lapa irti! Kyllä sai taas kotona kuulla, ku heti pitää kaikki rikkoa. Ja mä vaan vähä lämääsin..."
I don't know if you have your holidays filled with seeing relatives, being active in every angle of your life but, for at least me, holidays tend to be rather boring - sorry! I've got no relatives to visit, and being on a holiday usually means getting that holiday mood on - that mood that says "do not do anything but rest and relax and eat and spend some quality time with your family". It seems like I stop living when going by these three: rest, relax and eat... This Christmas I went through some old photo albums and found this photo of two young kids - that's probably my dad pulling the sledge.
I can still recognize the place. The trees on the right have already grown up (just like the kids). If that's my dad's sledge he probably still has it hidden somewhere.